Jaaha, eipä ole taas pitkään aikaan tullut kirjoiteltua. On ollut noita töitä, ja muita tekosyitä. No, mutta nyt on taas hieman aikaa rentoutua ja suoltaa tänne vähän pohdintaa. Aiheena tällä kertaa kansainvälisesti rakastettu- ja vihattu- karaoke. Ylivoimaisesti paras baarissa harrastettava laji. Aikoinaan eräs toinen harrastus vei ykkössijan, mutta juuri nyt ei muistu mieleen mikä se oli. Perinteinen humalaan liitetty klisee on se, että jossain vaiheessa alkaa väkisinkin laulattamaan. Minuun se ainakin sopi tällaisena musiikin suurena ystävänä. Näin selvinkin päin on välillä vaikea olla avaamatta ääntä linja-autossa, kun kuulokkeissa pauhaa jokin ässäkipale. Baarissa ei useimmiten ole paljoakaan virikkeitä kaljan kittaamisen lisäksi. Biljardipöytä ja rahapelejä voi löytyä, mutta näihin voi helposti upota enemmänkin rahaa. Siksi karaoke on kerrassaan loistava keksintö: se on ilmaista ja mukavaa. Ehkä tosin mukavampaa laulajana kuin kuuntelijana. Kävin tosiaan tässä kevään korvilla par
Kävinpä tuossa Rukalla kaveriporukan kanssa hieman maamme kuvankaunista luontoa ihastelemassa. Tuli tuolla nähtyä mm. Riisitunturi, Valtavaara, ja Konttainen. Kunnon mökkiloma ja vaeltaminen teki ehdottomasti terää, etenkin tällaiselle urbaanissa ympäristössä elävälle. En ole vuosiin ollut varsinaisella lomalla, kun työkiireet ja kaikki muu härdelli ovat vieneet aikaani niin tuhottomasti. Nyt tuntui että happi kulki viimein normaalisti eikä maisemat masentaneet ollenkaan. Ei vedä meikäläisen kotikaupunki saasteineen ja loskaisine teineen laisinkaan vertoja Kuusamon luonnolle. Johonkin pohjoiseen se olisi kyllä hyvä lähteä eläkepäiviään viettelemään sitten joskus. Suomen luonnossa on jotain maagista, etenkin tuolla pohjoisessa. Eihän meillä paljoa enää ole esim. aarniometsiä, mutta käsittääkseni kuitenkin eniten Euroopassa. Toivottavasti olisi vielä tulevaisuudessakin. Ihminen tuntuu hieman erkaantuneen luonnosta tässä kehityksen kelkassa. Lyhyitäkin matkoja kuljetaan autolla. Jos matka